Hyvinvointi syntyy iloisuudesta. Iloisuus syntyy rakkaudesta. Ja rakkaus syntyy huolellisuudesta. Huolellisuus luo sinnikkyyttä. Sen takia hyvinvointia ei voi mitata yksinkertaisesti, kun sen luonne on näkymätön ja se syntyy ihmisten sisältä.
Verrattuna 1800-luvun hyvinvointiin Suomessa on vaikea sanoa, että 2000-luvun suomalaiset ovat iloisempia kuin aikaisemmin. Aikaisemmin sukulaiset asuivat enemmän yhdessä, joten kaikki saivat apua nopeammin ja helpommin. Toisaalta silloin oli vähän elintarvikkeita. Ravinto ei ollut yhtä runsaasti kuin nyt. Lisäksi ihmisillä oli vähemmän yksityisyyttä. Toisaalta elämä oli myös yksinkertaisempaa ja parisuhde oli vakaampi.
Nykyelämässä ihmisillä on liikaa kaikkea: liian kiireinen työelämää, liikaa vaatteita ja kenkiä, joista aiheutuu ympäristösaasteita. Sen lisäksi nykyään ihmiset syövät myös liikaa, joten valtaosa tulee ylipainoiseksi. Muuta toisaalta ihmiset nauttivat myös omasta tilastaan ja itsenäisyydestään. Tätä nykyä on myös helpompaa matkustaa ympäri maailmaa ja kokea elämää monipuolisesti. Siis on vaikea sanoa, voivatko ihmiset nykyisin paremmin kuin ennen. Joka tapauksessa hyvinvointi ei ole sukupolven asia.
Minulla on monta ystäviä, joilla ovat samalla monia rooleja: työntekijä, äiti ja vaimo. Se ei ole helppoa hommaa, että pystymme ollaan aina onnellisena, koska kaikki roolit vaativat energia. Siis ei ole helppoa olla onnellinen, jos haluamme elää tasapainoista arkea.
Ystäväni kysyy minulta usein, miten voin olla niin hyvää kaikessa roolissa. Vastaan aina siten, että älä katso, mitä on hyvin pinnalla, sillä jäävuoren alla on paljon ahkeruutta, joka ei näy ulospäin. Kun ystäväni tarvitsee tukea, yleensä kerron oma kokemukseni suoraan ja rehellisesti.
Erityisesti lapsemme tarvitsevat paljon huomioita. Se on tärkeää minulle, että järjestän tehtävälistan ja pääsen eroon ajoissa tarpeettomista asioista, jotta voin olla iloisempi ja suorituskykyisempi. Eli onnellissus tarvitse tilaisuuden. Kun elämässä on tilaa, mahdollisuus saa tulla. Jos haluan olla onnellinen, on tärkeää, että annan tilaa itselleni. Kuten sanottu sananlaskussa, vähemmän on enemmän. Se vaatii analysoinnin ja itsensä johtamisen taitoa. Minusta onnellisuus on yksilöllinen asia. Mitä tuodaan yhdelle iloa, voi olla toisen näkökulmasta kärsimystä.
Lukuun ottamatta oman tarpeen selkeyttämistä, voi myös harjoitella pienten asioiden tekemistä, jotta voi tulla onnellisemmaksi. Tutkimuksessa sanotaan, että ihminen tulee iloisemmaksi, kun hän opettelee kiitollisuutta. Lisäksi onnellisuus syntyy hyvän tekemisen sivutuotteena. Esimerkiksi kuulin yhdestä sarjasta Ted Talk:sta monta vuotta sitten, että eräälle työpaikan harjoittelijalle oli annettu tehtäväksi jättää kukkia naapurinsa ovelle nimettömästi. Muutaman viikon jälkeen hänen naapurinsa alkoivat antaa kukkia muille naapurustossa nimettömästi. Vähitellen kaikki asukkaat tulivat onnellisemmaksi. Tämä harjoittelija tunsi, että hän tuli paljon onnellisemmaksi.
Suomalaisissa sananlaskuissa sanotaan, että kel onni on, se onnen kätkeköön. Kiinalaisessa sananlaskussa sanotaan: rakkaus menee, jotta se tulee takaisin. Onnellisuus menee, joten onnellisuus palaa.
